Heidi Ekholm-Talas - Yrittäjän ja perheiden asialla politiikassa Äiti Yrittää valtuustoon

Sosiaaliset taidot pakolliseksi oppiaineeksi kouluihin

Nuorten työttömyys ja syrjäytyminen on ollut paljon esillä viime aikoina. Ongelma on todellinen ja huolestuttava. Uusia keinoja ongelman ratkaisemiseen kaivataan kipeästi. Yritysjohtajista koostuva Yllätetään Yhteiskunta -verkosto on tarttunut reippaalla otteella asiaan viiden pilottikunnan kanssa. Uusien mahdollisuuksien tori -hankkeen avulla pyritään tarjoamaan kaikille 17-24 vuotiaille työttömille kahden kuukauden onnistunut työelämäkokemus. Tämän haasteen ratkomiseen tarvitaan kaikki toimijat valtiosta, kuntiin ja yrityksiin kantamaan yhteiskuntavastuuta.

Hankkeen johdosta olin Vantaan työvoimatoimistolla tapaamassa näitä nuoria. Tapahtumassa yritykset sekä nuoret kohtasivat ja moni löytää varmasti kaipaamansa harjoittelupaikan ja toivottavasti työllistyy sitä kautta. Paikalla oli monenlaisia nuoria, aktiivisia sekä paikanpäälle pakotettuja. Sosiaaliset taidot olivat näillä nuorilla hyvin vaihtelevia. Erityisesti vuorovaikutustaitojen puute korostui poikien kohdalla. Sosiaaliset taidot ovat keskeisessä roolissa työelämässä menestymisen kannalta. Miksi näitä taitoja ei kuitenkaan opeteta koulussa?

Moni meistä on luonnostaan ulospäinsuuntautunut, rohkea ja sosiaalisesti lahjakas, mutta moni hädin tuskin uskaltaa avata suutaan tai katsoa silmiin. Verkostoitumista voi oppia ja vuorovaikutusta pitää harjoitella nuoresta lähtien johdonmukaisesti. Tästä on vastuu sekä kodilla, että koululla. Olen aivan varma, että nuoret työllistyvät helpommin, jos he osaavat kommunikoida edes tyydyttävästi. Puhumisen taito auttaa myös muissa vakavissa ongelmissa, kuten masennuksessa. Etenkin nuoret miehet kärsivät salaa vakavasta masennuksesta, joka johtaa usein järkyttäviin ratkaisuihin. Kun opitaan vuorovaikutustaitoja omien tunteiden ja toiveiden ilmaiseminen helpottuu varmasti.

Nyt heitänkin ilmaan ajatuksen, että sosiaaliset taidot otetaan pakolliseksi oppiaineeksi opetussuunnitelmaan ja tätä opettavat aiheen asiantuntijat. Elämäntaidonvalmentajia valmistuu tihenevään tahtiin ja tässä olisi yksi ammattikunta, jolla olisi varmasti annettavaa nuorille. Jos haluamme estää nuorten syrjäytymistä ja nuorisotyöttömyyttä meidän pitää opettaa nuorille valmiuksia, joilla pärjätään yhteiskunnassa. Itsetunnon kohotuksesta ja kannustuksestakaan ei varmasti ole haittaa tämän tavoitteen saavuttamisessa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (86 kommenttia)

Käyttäjän heidiekholmtalas kuva
Heidi Ekholm-Talas

Mitä mieltä olette aiheesta? Päättäjät voisivat ottaa uusia ajatuksia opetusuunnitelmien laatimiseen.

Käyttäjän velipesonen kuva
Veli Pesonen

Puoluetoverinanne voin todeta esityksenne olevan ahdistava, pelottava ja vaarallinen. Sillä kasvatetaan vain turhia julkkiksia ja media-alan ammattilaisia = lisää turhia julkkiksia.

Pertti Väänänen

Sosiaalisia taitoja opitaan parhaiten, kun kouluissa on hyviä käytöstapoja kunnioittava ja opettava asiallinen kuri. Opettajien pitäisi ryhtyä kasvattajiksi tiedon jakamisen sijasta.

Tietenkään näitä janitoivoloita ei pitäisi laskea kouluihin opettamaan niitä omia juttujaan. Tälläinen pitäisi pyyhkiä yli kaikista opetussuunnitelmista.

J. Gagarin

Ne Jani Toivolan "omat jutut" liittyivät rasismin vastaisuuteen. Pitäisikö sellainen asennekasvatus pyyhkiä pois opetussuunnitelmasta?

Pertti Väänänen

Nuo janitoivoloiden jutut liittyvät homoilun levittämiseen, mikä lietsoo epäsosiaalista käyttymistä ns. heteronuorten keskuudessa.

Käyttäjän Taksari kuva
Jani Pulkki

Nämä uskovaiset levittävät lähinnä epäuskoa ihmiseen.

Käyttäjän jkas kuva
Joonas Salminen

Olisi kiva tietää mitä sinulle tarkoittaa sosiaaliset taidot? Kerro ihmeessä.

Ja mitä tulee kuriin koulussa nykypäivänä, sen käyttäminen on viimeinen keino. Jota joudutaan käyttämään yleensä lasten kanssa, joilla on joku käyttäytymishäiriö, ongelmia kotona, yms. Opettajan pitäisi päästä enemmän opettamaan ja vanhempien pitäisi kasvattaa lapsiaan enemmän. Todellisuudessa opettaja on jo nyt monelle isä tai äiti eli silloin on aivan liian suuri rooli kasvattajana.

Jani Toivolan esille nostama arvokasvatus on vielä tärkeämpi kuin sosiaaliset taidot. Se on kaiken elämisen lähtökohta, lapsemme oppisivat itse ajattelemaan ja olemaan suvaitsevaisia sekä toimimaan OMIEN arvojensa mukaisesti. Suvaitsevaisuus-sana ei tarkoita kaiken suvaitsemista, mutta yleisesti hyväksyttävien arvojen mukaista toimimista tilanteissa, joissa toista ihmistä pitäisi osata kunnioittaa ja pitää itsensä veroisena.

kati sinenmaa

Onhan meillä jo pakkomatematiika, pakkoäidinkieli, pakkoruotsi ja pakkouskonto. Sitten meillä on vapaaehtoinen liikunta, joka kyllä voisi olla pakollista. Ehdotan, että pakkouskonto vaihdetaan pakkososialismiin.

Tuula Saskia

Mitähän sinä Kati, haluaisit lapsillemme opettaa ?

Siis pakkososialismia?

Luulin, että ideologiasi on jo poistunut ajattelevien ihmisten listoilta.

Joskus mietin, lukevatko tietyt henkilöt lehtiä ? Tai seuraavatko edes uutisia?

Minä ehdotan, että muutat Venäjälle, joka lienee paratiisisi.

Mutta tule takaisin ja kerro.

Käyttäjän pekkaopollanen kuva
Pekka Olavi Pöllänen

Sen verran Suomen uutisia seurataan, että on tieto: syrjäytyneiden verkottumisesta tulee seuraamaan väkivaltaisia mielenosoituksia, mellakoita ja rotumellakoita. Niinkuin on jo tapahtunut, ei ole päätynyt YLE:n uutisiin tai ehkä on... ei tietääkseni.

Siis sitä, mitä poliitikot ovat jo pedanneet ja haluavat, ensimmäisinä presidentti ja hallitus. Ne olisivat kuitenkin estetävissä, mutta siihen ei ole yhteistä tahtoa.

Venäjän lähes aidosta mafiakapitalismista on todellakin hyvä ottaa JOTAIN oppia ja sulkea rahahanat kaikelta turhanpäiväiseltä Suomessa.

Mutta en usko, että se tapahtuu ajoissa ja muutan lyhyeksi aikaa Venäjälle silloin tällöin sitä oppimaan, kun toi business visa aika hyvin sen sallii. Enempi suuntaan kyllä Keski-Eurooppaan. Siellä siitä sosialismista saa kyllikseen. Tuskin tänne pankkikortin käyttöpakkoa tulee... vielä.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström

Samoilla linjoilla P. Väänänsen kanssa, ei sosiaalisia taitoja voida oppia kirjoista. Kaikki lähtee kotoa opituista esimerkeistä, jos vanhemmat eivät omalla esimerkillään tue hyviä käytöstapoja ja osoita rakkautta ja arvostusta lapsiaan kohtaan, niin ei niitä koulussa yksistään opita.

Käyttäjän tuomasheikkila kuva
Tuomas Heikkilä

Ennemminkin katsoisin työnantajien harjoittamaan palkkauskulttuuriin, yleinen tarina nuorten keskuudessa on että Suomalaiset työnantajat suosivat ikähaitarin yläpäätä koska vanhempia työntekijöitä ei tarvitse kouluttaa/perehdyttää ja he ovat lähempänä eläkeputkea.

moni nuori heittää toivonsa jo siinä vaiheessa jos seuraava työhaastateltava vaikuttaa keski-ikäiseltä.

Heikki Ojala

ja sinäkö et valkkaa kaupassa? Työnantajalla on nykyään valinnanvaraa ja kun joku on otettava, otetaan se joka kuvitellaan tulevan kokonaisedullisimmaksi. Pienten lasten isä asuntolainoineen lienee tarpeeksi nöyrä? Semmoinen joka tuskin tuhnua uskaltaa päästää.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

"Sosiaaliset taidot pakolliseksi oppiaineeksi kouluihin" Ehdottomasti hyvä ja kannatettava ajatus.

Nyt on vain mietittävä mitä voidaan ottaa koululaisten "pakkorepusta" pois. Kaikkeahan ei reppuun saa ahdettua, kun pieni oppilas ei sitä jaksa kantaa. Itse ehdotan, että repusta poistetaan pakollisten sosiaalisten taitojen alta pakkomatematiikka, joka on aivan turhaa.

Jorma Laine

Itse olsin sillä kannalla, että koska Armeijakin on pakollinen puolelle kansasta, niin voitaisiin pakottaa lapsoset muutamaan muuhunkin juttuun.

N. 10 vuotiaana jokaisen olisi pakollista asua viikko kesäleirillä.
n. 12 vuotiaana jokaisen olisi pakollista asua viikko Partioleirillä tai sen tapaisella erä-orientoituneella leirillä.

15 vuotiaana olisi Rippikoulu tai vastaava elämänkatsomusleiri pakollinen. Mittaa viikosta 10:een päivään. Leiriin sisällytettävä sukupuolisuus koulutusta ts. asioita jotka edistävät sukupuolten välistä ymmärtämystä ja ihmisten fyysisen koskemattomuuden konsepti.

Armeija tai siviilipalvelus joko pakolliseksi tai vapaaehotiseksi kaikille. Ei vain osalle kansaa.

Pointti. Kun ihminen laitetaan tilanteisiin jossa täytyy tulla toimeen muiden, oman kaveri ja sukulaispiirin ulkopuoleta tulevien ihmisten kanssa, niin sosiaalistuminen on väkisinkin mukana tuleva ominaisuus. Lisäksi leiritys on hauska tapa oppia sosiaalisuutta.

Heikki Ojala

Heh minäkin katsoin jotta mitä "Sotilaalliset taidot pakolliseksi oppiaineeksi kouluihin". Se olisi hyvä ajatus. Oppisivat edes vuoteensa petaamaan.

Käyttäjän Taksari kuva
Jani Pulkki

Sosiaalisuus on perseestä. Pakkososiaalisuus erityisen syvältä.
Inhosin pakkopelata joukkuelajejakin, tai en siis suostunut pelaamaan mitään, koskaan, missään koulussa tai tarhassa.
Partioleirillä olin kerran. Hyi että mitä skeidaa, sen jälkeen päätin että en ole kertakaan teltassa/metsässä/leirillä. Enkä ole ollut, enkä mene.

Erätaidoista ei ole mitään hyötyä, juokkuepelitaidoista vielä vähemmän ja sängyn petaaminenkin on turhaa, erityisesti ylisärmästi petaaminen.

Ari Ohvo

Kaikki ihmiset eivät ole samanlaisia. Jotkut vaan tykkäävät katsoa Big Brotheria ja selata julkkisuutisia ja toiset haluavat kekittyä muuhun ehkä hieman olennaisempaan. Petaamista pääsee harjoittelemaan intissä. Jos et ole inttiä käynyt voin vihjeenä sanoa, ettei sillä kuinka hyvin pinkka on tehty ole väliä; kaikkien pinkat räjäytetään. Armeija ja pakko yleensä eivät motivoi juuri ketään. Oma etu motivoi. Peti kannattaa petata koska näin peti on päivällä siistimmän näköinen kuin jos se rehottaisi avoimena.

Sosiaalisista taidoista on hyötyä koska niillä pääsee elämässä eteenpäin. Eri asia on oppiiko niitä jonkun tennispallon perässä luistelussa vai kaverien kanssa jutustelussa. Pääasia on että osaa hoitaa asiansa.

Käyttäjän pekkaopollanen kuva
Pekka Olavi Pöllänen

Täh ? Koris ja lätkä oli ihan jees ja kaikki armeijaan, perskules.

Käyttäjän Taksari kuva
Jani Pulkki

Koris, lätkä ja armeija ovat kaikki turhaa.

Elämässä eteenpäin? Kukas sen määrittelee mikä on eteenpäin? Miksi pitäisi haluta samoja asioita kuin muut?

Lukeminen, pyöräily ja karate olivat minusta huomattavsti mielenkiintoisempia kuin mitkään pelit. Muutenkaan en jaksa olla kovin kiinnostunut muiden tekemisistä tai tekemättä jättämisistä.

Mutta ymmärrän että meitä on erilaisia, joillekin perhe-elämä ja "meidän jengin matsit" ovat todella tärkeitä, pitäisi ymmärtää että osaa ne eivät kiinnosta alkuunkaan.

Varusmiespalvelus on lähinnä typeryksien itsetunnon kohottamisriitti. Idioottien ainoa mahdollisuus päteä, lätkän ja koriksen lisäksi. Tämä noin yleisesti :D

Jorma Laine

ei sentään.Mutta sosaailistaminen käy parhaiten, kun on muita ihmisiä ympärillä. Koulu on yksi osa sitä, mutta koulua ja sen sosiaalistavaa vaiktutusta rajoittavat Oppitunnit, joila sosiaalistuminen on vähäistä. Siksi tälläinen vapaampi ympäristö ryhmälle olisi parempi.

Lisänä tietysti se, ettei Nuori sulkeudu Pleikkarin/tietokoneen yms. maailmaan, vaan kokee aitoja asioita.

Käyttäjän nilsaslak kuva
Jukka Kaulanen

Tuossa ylhäällä pyörii Niklas Herlinin juttu lääkäripalveluja tarjoavasta Mehiläisestä ja siitä käy aivan selvästi ilmi, että ne ovatkin suomalaiset työnantajat, jotka tarvitsevat kurssitusta yhteiskunnallisissa taidoissa.

Kokoomuksen kansanedustajalla on suora yhteys pimeyden ytimeen, joten tässä hieman vihjeitä sosiaali- ja terveysministeriön työnantajille järjestämiin kursseihin:

1. Emme käytä ulkomaista orjatyövoimaa, vaan palkkaamme kotimaisia nuoria tessin mukaisilla palkoilla ja kaikki velvollisuutemme hoitaen.

2. Emme kierrätä voittoja Jersey- saarille, emmekä muutenkaan harrasta puolirikollista veronkiertoa, vaan hoidamme veromme niin kuin suomalaiset työläisetkin ne hoitavat.

3. Emme siirrä yrityksiämme huonosti valvottuihin Eu- maihin, missä huonon valvonnan takia kaikkia lakeja on mahdollista kiertää ja vaadimme jo Viroon muuttaneita tuhansia ja tuhansia suomalaisia yrityksiä palaamaan kotimaahansa. Muuten niille annetaan liiketoimintakielto.

4. Yhteisvoimin hankimme ja rahoitamme Heikki Hurstille Kallioon uudet tilat leipäjonoa varten ja sitoudumme hänen toimintaansa jatkuvasti tukemaan.

Kirjoittaja kysyy mielipidettä ja lukija vastaa.

Käyttäjän pekkaopollanen kuva
Pekka Olavi Pöllänen

Edellisistä 2-4 samaa mieltä ja kysymystä tulee lähestyä kaikista mahdollisista suunnista. Ja tottakai sosiaaliset taidot ovat erittäin tärkeitä. Mutta...

JK:lle
Mutta millä hinnalla ja saako tulosta... Jos tämä henkilö kertoo, että ei toimisi järjestöaktiivina ilman... lue:
http://heidiekholmtalas.fi/
...fuhgeddaboudit. Täytyy myöntää, että on kolmelta vuosikymmeneltä kokemusta mitä erillaisemmista ja pituisista oman ja eri yritysten pitkistäkin koulutusjaksoista. Ja mukana oli näitä sosiaalisia taitoja edistäviä kursseja. Kaikista oli hyötyä. Toisista enemmän ja toisista vähemmän.

Käyttäjän dzogchen kuva
Lasse Myllypuro

Jos emme kykene kommunikoimaan sanomaamme myötätunnon ja hyvää tahdon valossa, kannattaako sellaista viestiä kommunikoida toiselle ihmiselle?
Suurin osa ihmisistä ei halua vastaanottaa "pahaa viestiä". Ehkä kommunikaation vaikeus on siinä?

Omasta kokemuksesta sanon että nuoren miehen pitää naida vuosia ennen kun syntyy järkeä päähän. Seksipartnerin puute varmasti vaikuttaa monella tasolla.

Käyttäjän PahaLukki kuva
Juho Salo

Hyvä idea, lisätään sosiaaliset taidot. Lisätään myös elämän talousoppi, jossa lasketaan kulut ja saatavat eri urapoluista, kun diskontataan opiskeluaika, ja asetetaan todennäköisyyskerroin työttömyydelle eri aloilla. Olen varma, että amispuolelta tienaa enemmän, jos osaa säästää ja hyödyntää vanhempien luona asumisen maksimaalisen pitkälle elämässä.

Tämän lisäksi tulisi opettaa rahateoria peruskoulussa; miten kaikki raha on velkaa, ja maailmassa on aina enemmän velkaa kuin rahaa, ja jos kukaan ei ota lisää velkaa, tulee lama, jolloin valtio uhrautuu ja elvyttää lisävelalla, jotta rattaat jatkaisivat pyörimistä. Velkoja ei koskaan makseta takaisin, vaan otetaan vaan lisää, minkä vuoksi talouden on kasvettava, koska rahan määrä koko ajan kasvaa. Ois paljon helpottanut elämää, kun olisi nämä asiat kerrottu jo 15-vuotiaana sillä tavalla jotenkin selvästi jossain kivassa ranskalaisessa animaatiossa vaikkapa.

Ja ottaa sen uskonnon ja ruotsin pois. Ihan oikeesti ei niillä tee mitään. Ei mitään. Ruotsalaiset puhuvat kaikki englantia, ja uskonnot voi kattaa jollain lausunnolla, että ne ovat turhaa humpanpumppaa, eikä niillä koskaan saa naista tai töitä, joten unohda koko juttu.

Niin, ja käsityöluokkaan voisivat järjestää jotain pidennettyjä iltapäiviä halukkaille, jos siellä joku oikeesti jotain yrittäisi tehdä vaikka.

Käyttäjän Taksari kuva
Jani Pulkki

Loistavia ideoita. Noilla muutoksilla saataisiin oikeata parannusta aikaiseksi, sosiaaliset taidotkin kehittyisivät kun vit*tus vähenisi ja ymmärtäisi miksi taas hukkasikaan aikaansa koulussa.

Nämä hömpänpömppä positiivisuuskurssit eivät ole hyödyttäneet kuin Sarasvuota ja muita kusettajia. Vielä pitäisi mokomat idioottien piirileikkien vetäjät ja sisäisten valmiuksen ulkoistajat oppitunteja päästää häiriöimään. Ei prkl.

Käyttäjän pekkaopollanen kuva
Pekka Olavi Pöllänen

Joo, tässä on yksi monesta lähestymistavasta, eikä ihan väärästä: ikävä kyllä tätä kuplakoulutusta on liikaa.

Käyttäjän Creap kuva
Vesa Nikkanen

Muuten hyviä ideoita, mutta uskonnoista olen eri mieltä. Kannattaa opiskella papiksi jos naista haluaa. Kuntani kirkkoherra on seitsemättä kertaa naimisissa eikä mies ole edes 60v.

Anna-Leena Nieminen

Eihän hyvinvointivaltio julkisessa koulutuksessaan sellaista voi opettaa, hyvinvointivaltiolta romahtaisi uskottavuus sillä hyvinvointivaltio ja fiat-rahajärjestelmä ovat kyseenalaisessa symbioossa keskenään; tyhjästä luodun fiat-rahan ansiosta hyvinvointivaltio kykenee kasvattamaan kokoaan vapaan yhteiskunnan kustannuksella.

Käyttäjän Creap kuva
Vesa Nikkanen

Hyvinvointivaltio on nerokkaasti luotu vapauden illuusio. Ihmiset aivopestään alakoulusta lähtien systeemiin ja he kuvittelet olevansa vapaita ja oman elämänsä herroja.
Todellisuudessa yhteiskuntarakenteet ei juurikaan ole muuttuneet sitten Rooman valtakunnan. Koko systeemi perustuu edelleen, että köyhät maksavat rikkaiden juhlat. Keskiajalla rahvas pidettiin ruodussa Jumalan pelon avulla, nyt rahvas ajetaan elämänpituiseen velkavankeuteen. Sama lopputulos. Tämä koko illuusio on pysynyt pystyssä ns. keskiluokan ansioista, mutta kun keskiluokkaa ei enää ole 5v. päästä on meillä sama tilanne kuin Ranskan lähiöissä, jossa anarkia on ainoa pysyvä elementti.

Käyttäjän pekkaopollanen kuva
Pekka Olavi Pöllänen

VN Hyvin kiteytetty ja samaa arvioin lähitulevaisuudesta. Ei kerkeä estämään, ei vaikka olisi poliittista tahtoakin. Päinvastaista poliittista tahtoa on sitäkin enemmän.

Heikki Ojala

papeilla on naisia ja naisia on pappeina mutta matikalla ei naisia saa

http://www.youtube.com/watch?v=v4Zx4k077B8

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Miksi se on niin vaikea nähdä tätä ideologioiden taistoa..aivan naurettavaa tälläinen pelleily.

Anna-Leena Nieminen

No sinähän kannatat poliitikkojen valtaa ja suunnitelmataloutta joten kommenttisi on "naurettavaa pelleilyä"...

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Suunnitelmataloutta..paljonko oikeasti on taloutta ilman suunnittelua? Vai etkö sinä suunnittele omaa talouttasi lainkaan?

Suomessakin on sotien jälkeen päädytty suunnitelmalliseen yhteistyöhön yhteiseksi hyväksi. Tämähän vaivaa sinua vain sen takia,että työntekijätkin voivat ehkä hyötyä asiasta tai oikeastaan ketä vaan. Koska suunnitelmissa oli asia toteuttaa näin.

Itse edelleen kannattaisin vapaaehtoista suunnitelmallista yhteistyötä yhteiseksi hyväksi. Lopettaisin huutamasta sitä pakkoa ja korostamasta yksilöä..yksilöä ei voi olla ilman muita..joten se paljon huutamanne individualismi on naurettavaa,jos jokin.Se kumpuaa vääristä olettamuksista.

Heikki Ojala

oletat siis nykyisen taloudenhoidon länsimaissa olevan suunnittelematonta. Kun potkitaan kansojen oman vallan alta pilareita ylivelkaannuttamalla yksityisille suvuilleeli klaaneille. Siltä se saattaa näyttää muttei se sitä ole koska se on vähän sama kuin väittäisi jonkun asian vähä kerrallaan purkamisen olevan vailla suunnitelmaa. Siru ottaan sieltä tulee.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

kotikoulussa on sellainen suuri vika mitä olen miettinyt,että saat tuputettua ne omat ideologiasi kyllä lapselle mahdollisimman hyvin ja voi jäädä lapsen todellinen olemus pahasti varjoon... joten se yksilökeskeisyys jatkukoot..Onko kaikki libertaristit saaneet kotikoulutuksen?

Käyttäjän jaga kuva
Lars-Erik Wilskman

Eikös Keskusta viime hallituskaudella kaatanut ajatuksen draamasta oppiaineena. Olen ymmärtänyt. että tämä sosiaaliset taidot on ihan sama asia toisella nimellä. Sama se millä nimellä asia kulkee hyvä idea kuitenkin.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

Tämä draama on jo nyt äidinkielessä mukana, se vain olisi sieltä nypätty erikseen tuossa uudistuksessa ja kaiken lisäksi koko peruskoulu on yhtä draamaa ja sosiaalista toimintaa.

Pekka Heliste

"Moni meistä on luonnostaan ulospäinsuuntautunut, rohkea ja sosiaalisesti lahjakas, mutta moni hädin tuskin uskaltaa avata suutaan tai katsoa silmiin."

Tämä ujous tai "epäsosiaalisuus" on ihmisen perimässä eikä sitä voi muuttaa. Siitä voi hieman oppia pois mutta aina tuo perimän mukana tullut ominaisuus on vallitseva, erityiseti tressitilanteissa

Heidi on näköjään arkipäivän rasisti, koska ei hyväksy erilaisuutta vaan haluaa kaikkein olevan siitä muotista, jota hän edustaa

Silloin meidän pitää siirtyä yhteiskuntaan, jossa kaikki ovat klooneja

Eli on ensin kiellettävä Heidin standardista poikkeavien ihmisten lisääntyminen ja seuraavaksi siirryttävä työntekijöiden kloonaamiseen

Käyttäjän heidiekholmtalas kuva
Heidi Ekholm-Talas

Pekka Helisteellä on "hauska" tapa kirjoittaa ja profiloida ihmisiä melko törkein argumentein. Onneksi teet sen sentään omalla nimelläsi ja naamallasi. Oli ihan pakko googlata minkä näköinen häiskä täällä näin nokkelaa tekstiä suoltaa. Tarkoituksesi lienee provosoida tai sitten olet melko kiero luonteeltasi. Kuten joku täällä kommentoikin kirjoitus on haluttu ymmärtää tahalleen väärin, vaikka todennäköisesti sinäkin ymmärrät varsin hyvin, mitä kirjoituksessa lukee.

Kerro Pekka hyvä missä kohtaa kirjoitusta toivon kaikkien olevan samasta muotista? On aika vahva ilmaus kutsua tuntematonta ihmistä "arkipäivän rasistiksi". Minusta erilaisuus on rikkautta. Minulla on ollut ilo ja suuri rikkaus saada tutustua elämässäni monenlaisiin ihmisiin työttömistä, urheilijoihin, päättäjistä, hyväntekijöihin. Tämä kaikki on mahdollista osallistumalla aktiivisesti vapaaehtoistyöhön. Jos olisin arkipäivän rasisti tuskin käyttäisin aikaani jouluaattona kodittomien ilahduttamiseen Hurstin joulujuhlassa, kuten viime jouluna tein?

Mutta itse asiaan, mihin onkin tullut loistavia ja asiallisia kommentteja. Peräänkuulutan edes välttäviä sosiaalisia taitoja, vai voiko joku kieltää, että tervehtimällä ja vastaamalla kysymyksiin voi pärjätä hieman paremmin elämän eri tilanteissa? Jos nuori tulee Uusien mahdollisuuksien Tori -tapahtumaan ja hänelle sanotaan "moi" voiko odottaa vastausta? tai jos häneltä kysytään "mitä töitä haluaisit tehdä tulevaisuudessa" voiko odottaa jotain muutakin vastausta, kuin mutinaa? Onko tämä liikaa vaadittu? Sosiaalisia taitoja pitää ehdottomasti opettaa kotona, mutta myös kouluilla ja harrastusporukoilla on tärkeä rooli. Jos et uskalla puhua ja katsoa edes silmiin on suuri todennäköisyys syrjäytyä yhteiskunnasta. Nämä ihmiset tarvitsevat rohkaisua sekä läsnäoloa. Elämäntaidonvalmentajilla on kykyä auttaa näitä ihmisiä ja siksi nostin esiin tämän uuden ammattikunnan.

Tunnen lukuisia ujoja ihmisiä, jotka ovat oppineet avautumaan ja nauttimaan sosiaalisista tilanteista eli väitteesi, ettei epäsosiaalista luonteenpiirrettä voi muuttaa on totaalisen väärä.

Joku kyseli mitä syrjäytyminen mielestäni tarkoittaa. Wikipedia sen kertoo aika tyhjentävästi:
"Sosiaalinen syrjäytyminen tai syrjäytyminen tarkoittaa yhteiskunnallisesta elämästä syrjään jäämistä. Ihminen voi syrjäytyä mm. työnteosta, opiskelusta, harrastuksista, yhteiskunnallisista vaatimuksista ja tuttavien näkemisestä. Hän voi viettää lähes koko aikansa yksin kotona. Syrjäytymiseen liittyy usein keskeisesti toivottomuus, ihminen ei ole tyytyväinen tilaansa, mutta ei koe voivansa parantaa sitä mitenkään.

Syrjäytyminen on yhteiskunnallinen ongelma. Syrjäytyneet ihmiset eivät ole yhteiskunnan tuottavia yksilöitä. He päinvastoin kuluttavat yhteiskunnan palveluja sosiaalituen, terveydenhuollon ja jopa poliisin ja vankeinhoidon muodossa. Yhden syrjäytyneen nuoren elinkaaren kustannukset saattavat nousta miljoonaan euroon. Yhteiskunnassa toimivat sosiaali- ja työvoimaviranomaiset, hyväntekeväisyysjärjestöt ja yhdistykset järjestävät syrjäytyneille kuntoutustoimintaa, jolla sosiaalisuutta pyritään parantamaan."

Tämä on aidosti iso ja kallis ongelma yhteiskunnalle. Me kaikki voimme tehdä asian eteen jotain halutessamme.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström

"Peräänkuulutan edes välttäviä sosiaalisia taitoja, vai voiko joku kieltää, että tervehtimällä ja vastaamalla kysymyksiin voi pärjätä hieman paremmin elämän eri tilanteissa? Jos nuori tulee Uusien mahdollisuuksien Tori -tapahtumaan ja hänelle sanotaan "moi" voiko odottaa vastausta? tai jos häneltä kysytään "mitä töitä haluaisit tehdä tulevaisuudessa" voiko odottaa jotain muutakin vastausta, kuin mutinaa? Onko tämä liikaa vaadittu? Sosiaalisia taitoja pitää ehdottomasti opettaa kotona, mutta myös kouluilla ja harrastusporukoilla on tärkeä rooli"

Minun kouluaikana näitä taitoja kutsuttiin hyvä tapaiseksi käyttäytymiseksi ja kasvatuksen tähän sain jo kotona. Muistan myös vanhimman poikani kohdalla joskus 80-luvun lopulla koulussa olleen usein myös hyvien tapojen viikkoja, jossa kaikki koulun oppilaat yhdessä opettajien kanssa kiinnitti näihin huomiota. Sittemmin on tullut tämä "vapaa kasvatus" jossa tämän tapaisia asioita ei enää arvostettukkaan ja nyt sitten ilmeisesti ollaan tässä mitä tämäkin kesksuteluketju osaltaan osoittaa. Siis ei mielestäni sosiaalisia taitoja vaan hyviä tapoja ja toisen ihmisen huomioimista.

Pekka Heliste

Olen ollut työelämässä 40-vuotta ja tehnyt töitä seitsemässä maassa monenlaisissa kuluttuureissa mm Indonesia, Malesia, Pakistan, Kenia, Sri Lanka, Venäjä, Latvia , Viro ja kotimaassakin eri puolilla maata ,joten monenlaista kulutuuria ja ihmistä olen tavannut, joten kyllä ihmisten tavat toimia ovat tulleet tutuksi.
Sen lisäksi olen toiminut sivutoimisena opettajana ja luennoitsijana paljon, joten monenlaiset ikä- ja sosiaaliset ryhmät ovat tullet tutuiksi

Yleensä nämä työt ovat olleet tiukkoja projekteja ja henkilökuntakin usein annettua, ensitapaaminen lentokentällä kohdemaassa.Henkilön vaihto johtaisi aina suuriin ongelmiin
Silloin on ollut mietittävä mikä henkilön todellinen vahvuus on ja miten häntä voi hyödyntää projektissa.Silloin on paneuduttava henkilön todelliseen osaamiseen eikä siihen osaako hän sanoa päivää vai ei.

"Jos et uskalla puhua ja katsoa edes silmiin on suuri todennäköisyys syrjäytyä yhteiskunnasta. Nämä ihmiset tarvitsevat rohkaisua sekä läsnäoloa. Elämäntaidonvalmentajilla on kykyä auttaa näitä ihmisiä ja siksi nostin esiin tämän uuden ammattikunnan."

"Tunnen lukuisia ujoja ihmisiä, jotka ovat oppineet avautumaan ja nauttimaan sosiaalisista tilanteista eli väitteesi, ettei epäsosiaalista luonteenpiirrettä voi muuttaa on totaalisen väärä."

Luonne on osa geneettistä perimää eikä sitä todellisuudesa voi muuttaa, kuvailemasi tapaukset eivät ole aitoja tai vaikeasta ujoudesta kärsiviä.
Lähes jokainen pelkää esiintymistä joukon edessä mutta ei se merkitse että hän olisi oikeasti ujo.Etenkään jos ei ole aivan varma asiansa osaamisesta

Syrjäytymisessä on kysymys myös syrjäyttämisestä ei itsekin suhtaudut negatiivisesti ja syrjivästi ihmisiin, jotka eivät täytä sinun normiasi

"Jos nuori tulee Uusien mahdollisuuksien Tori -tapahtumaan ja hänelle sanotaan "moi" voiko odottaa vastausta? tai jos häneltä kysytään "mitä töitä haluaisit tehdä tulevaisuudessa" voiko odottaa jotain muutakin vastausta, kuin mutinaa? "

Entä sitten, puutteita voi olla kasvatuksessa, mutta jos nuori torjutaan oitis näillä perusteilla niin hän syrjäytyy varmasti .
Kuten vastauksesi osoittaa tuomitset ja jaat ihmisiä vuohiin ja lampaisiin parissa sekunnissa selvittämättä ihmisen todellista kykyä ja taitoa toimia

Mitä tule entisaikojen tapoihin niin aika kultaa muistot ja kun oikein muistelen omaa nuoruutta niin nuoriso oli 50-60-luvuilla juntimpaa , villimpää ja huonosti käyttäytyvämpää verrattuna nykynuorisoon.Silloin hyväksi tavaksi riitti, että sanoi päivää ja istui hiljaa nurkassa .

Vaikka kuri olikin kovempi niin ei se selkäsauna paljoa pelottanut, sehän oli vain normaalia elämää

Pekka Heliste

Ja jos mietii tarkemmin, kuka täsä on oikeasti sosiaalisesti rajoittunut niin se on Heidi, joka ei tule toimeen kuin määrätynlaisten ihmisten kanssa

Ne, jotka eivät sovi hänen muottiinsa, ovat epäkelpoja eikä hän kykene kommunikoimaan heidän kanssaan eikä osaa johtaa heitä

Tämä on yksi suomalaisen johtamisen ongelma, erilaisuutta ei siedetä

Jon Vaskisaari

Entä jos ongelma on siinä, että kaupittelemasi ihanne vain yksinkertaisesti ei vetoa näihin ihmisiin? Se että sinä käytät ongelmistasi puhumista psyykkiseen itsesäätelyyn ei välttämättä toimi näille "maan hiljaisille"? Ja koska tämä jatkuva omien ongelmien vatvominen puhumalla on ainoa tapa, joka on tarjolla niin totta helvetissä nuoret miehet masentuvat. Eivät miehet välttämättä käsittele ongelmiaan samalla tavalla kuin naiset.

Ymmärrän kyllä että tarkoitus on vain saada syrjäytymisvaarassa olevat nuoret takaisin oikeille raiteille. Minusta on vain ongelmallista, jos ihmisten luontaiset ominaisuudet aletaan nähdä hidasteena tai todellisena esteenä työllistymiselle. Jos kerran ihonväriä ei saa käyttää perusteena rekrytoimatta jättämiselle, niin miksi ujoutta/heikkoja supliikkitaitoja saa?

Jos jollain tavalla lahjakas nuori häviää työpaikan supliikkitaitoiselle mutta lahjattomalle nuorelle, niin eikö silloin työnantajankin kannattaisi miettiä muita tapoja mitata sitä todellista osaamista jota yritykseen halutaan rekrytoida?

Käyttäjän Kusu kuva
Klaus Grönberg

Minulla olis tässä Ekholm-Talakselle muutaman kysymys ennenkun voin muodostaa mielipidettä:

1. Miten määritellään syrjäytynyt nuori?

2. Montako syrjäytynyttä nuorta suomessa on?

3. Miten näitä edottamiasi sosiaalisia/vuorovaikutustaitoja opetettaisiin koulussa?

Sinun asemassasi oleva henkilö joka ehdottaa tällaista asiaa varmasti tietää. Kahta ensimmäistä kysymystä olen kysellyt jokseenkin kaikilta jotka tunnen. Kukaan ei tiedä. Kaikki arvaa.

Käyttäjän timoelonen kuva
Timo Elonen

Koska Heidi ei tunnu keskusteluun osallistuvan, yritän vastata sinulle. Arvaustahan tämäkin suureksi osaksi on.

1. Syrjäytynyt nuori taitaa olla helpommin määriteltävissä kuin pelkästään nuori. Syrjäytynyt nuori on lähinnä sellainen nuori, joka jostain syystä ei pysty osallistumaan ikäistensä toimintaan, eikä muuhunkaan yleisesti hyväksyttävään toimintaan. Syynä voi olla rahan puute, ymmärtävien ihmisten puute, vammaisuus, sopeutumattomuus tai moni muukin asia ja monet asiat yhdessä. Ajan kuluessa hän menettää yhteytensä yhteiskuntaan. Ei tunne, ei tiedä missä muu maailma menee. Ei tiedä omia mahdollisuuksiaankaan, menettää uskonsa yhteiskuntaan, itseensä ja oman toimintahalunsa. Masentuu syvästi.

Syrjäytyminen on prosessi, jolla on alku ja kaikella millä on alku on myös loppu. Syrjäytyneen määritelmä ei ole olla jossain määrätyssä pisteessä tuossa prosessissa, vaan olla siinä prosessissa. Nuoren saat määritellä itse!

2. Tarkkaa määrää on mahdotonta koskaan laskea, koska syrjätymisprosessiin luiskahtaneesta ei välittömästi tule ilmoitusta viranomaisille. Hänen tilansa satetaan todeta ehkä vasta kun häntä ei enää ole.

3. Omasta puolestani en osaa vastata. Arvelisin Heidin tarkoittavan neuvontaa, malleja ja erilaisten sosiaalisten tilanteiden käytännön harjoittelua. Täällä mainittu draama yhtenä menetelmänä.

Käyttäjän jonnapurojarvi kuva
Jonna Purojärvi

Syrjäytynyt nuori on sellainen, joka jostain syystä ei halua osallistua ikäistensä toimintaan eikä muuhunkaan yleisesti hyväksyttävään toimintaan. Syynä voi olla epämielenkiinto rahaa kohtaan, hyväksyvien ihmisten puute tai moni muukin asia ja monet asiat yhdessä. Ajan kuluessa hän hylkää yhteytensä yhteiskuntaan. Ei tunne, ei tiedä missä muu maailma menee. Ei löydä mahdollisuuksia elää kuten haluaa, menettää uskonsa yhteiskuntaan ja menettää toimintahalunsa. Masentuu syvästi.

Syrjäytyminen on prosessi, jolla on alku mutta ei välttämättä loppua. Syrjäytyneen määritelmä ei ole jossain määrätyssä pisteessä tuota prosessia, vaan olla siinä prosessissa.

On ihan oikeasti aika oppia käsittämään, mitä syrjäytynyt sana pitää sisällään. Se on syrjään vetäytymistä. Vetäydytään toimimattomasta yhteiskunnasta. Vetäydytään pois siitä, mihin ei tunne kuuluvansa. Ennen syrjäytyneitä oli vähemmän, kun yhteiskunta kykeni useimmille tarjoamaan sitä, mitä kaivattiin. Nykyään yhä suurempi osa nuorista syrjäytyy, siis vetäytyy, yhteiskunnasta. Se ei kerro mitään nuoresta, vaan se kertoo yhteiskunnan sietämättömän sairaasta tilasta, johon nuori ei halua ottaa osaa.

Käyttäjän timoelonen kuva
Timo Elonen

Useat täällä toteavat, että sosiaaliset taidot ovat luonnekysymys ja minä olen erittäin pitkälti samaa mieltä. Saataisiin vaan yksi huono arvosana lisää älykkäiden ja osaavien oppilaiden todistuksiin, jotka jo muutenkin kärsivät todistuksissaan luonteestaan.

Onhan tietenkin sosiaalisia taitoja, jotka kehittyvät neuvontaa opetusta ja ohjattua harjoitusta annettaessa jonkin verran. Heidi Ekholm-Talasia kehottaisin tutustumaan Liisa Keltikangas-Järvisen kirjoihin.

Se hiljainen ja ujo on työntekijänä yhtä hyvä ja tehokas. Hänen tapansa tehdä työtä saattaa olla erilainen. Ero on kuin ero normaalin ja ADHD ihmisen välillä.

Työnantaja pitää tietenkin kaltaistaan ja itsensä kanssa samalla tavalla ajattelevaa hyvänä ja älykkäänä. Sellaiset tosin hyvin harvoin hakeutuvat hänelle töihin, tai sitten vaativat kohtuuttoman palkan.

Käyttäjän timoelonen kuva
Timo Elonen

Aina työnantajan rakentaessa yhteiskunnallisen toiminnan malleja, minulle syntyy epäilys tarkoituksista, joista ei puhuta ääneen. Ehkä tällä kertaa olen väärässä.

Tuosta linkistä ei kyllä selvinnyt millaista palkkaa niille nuorille maksetaan, maksetaanko mitään vai maksaako sen palkan yhteiskunta. Jos osallistuminen on vapaaehtoista (erotuksena Hakkaraisen tekemään ja persujen tukemaan aloitteeseen Viitasaarelaisen sahan ilmaisesta työvoimasta)on se yksi mahdollisuus lisää työttömälle nuorelle. Ellei häntä sitten tavallaan huijata. Joka tapauksessa palkattaisiin uusi nuori töihin, mutta kyseisellä tavalla se nuori saadaan halvemmalla.

Hiilivapaat kunnat vaikuttaa ainakin olevan rehellisellä mielellä tehty
hanke. Ehkä parempi tutustuminen saa minutkin uskomaan tähän työelämäkokemus hankkeeseen.

T Lintula

Minusta täällä on ymmärretty kirjoittajan viesti tahallaan väärin.
Eihän nyt kenenkään luonnetta olla muuttamassa. Vähälläkin puheella pärjää eikä tarvitse olla suuna päänä joka asiassa.

Kannatettava idea. Mielestäni pahimpia päällepäsmäreitä voi koulussa opettaa kuuntelemaan toista ja niitä ujompia avautumaan.

Itse olisin tarvinnut kuuntelemisen opettelua:-)

Käyttäjän timoelonen kuva
Timo Elonen

Taina Lintula
Suosittelisin sinullekin tutustumista professori Liisa Keltikangas-Järvisen
teoksiin.

Ujous ei ole mikään opittu asia, eikä meillä kaikilla synnynnäinen ominaisuus joka opettelemalla häviää.

On tietysti asioita, joita jossain määrin voi kehittää. Puheen pitäminen julkisesti helpottuu harjoittelulla, jos olet luonteeltasi rohkea ja itseluottamuksesi on korkealla. Eräille sellainen harjoittelu tukkisi suun lopullisesti. Pelkkä tilanteen ajattelu saa hien aivan virtaamaan käsistä kainaloista selästä ja ties mistä. Kasvot punoittavat ja lihakset (myös suussa) lakkaavat toimimasta.

Psykologi saattaa auttaa kustannustehokkaammin kuin opetus koulussa. Mutta heikosti ja kalliisti sekin.

Käyttäjän pekkaopollanen kuva
Pekka Olavi Pöllänen

Olen tietoinen useammasta DI stä, jotka opintojensa alussa olivat häiritsevän ujoja ja kymmennen vuoden kuluttua loistavia ja kannustavia esiintyjiä ja alansa opettajia.

Käyttäjän ilikka kuva
Ilkka Partanen

Erinomainen kommentti. Kävimme hyvin samansuuntaista pohdintaa Jaana Pelkosen FB-seinällä eilen. Hienoa että olette käytännössä jo lähteneet tällaista toteuttamaan ja ajatus sen kuin kehittyy. Toivotan hankkeelle mitä parhainta menestystä ja pyrin toki samanhenkisten kanssa tekemään myös omalta osaltani asialle sen mikä vallassani on (eli ei tällä hetkellä kovinkaan paljoa, mutta maailmahan muuttuu ja tavoitteitaan voi jopa saavuttaakin).

Atte Virtanen

Hyvä idea. Eikös tätä käytetä esimerkiksi rapakon toisella puolen?

Käyttäjän timoelonen kuva
Timo Elonen

Jonkin verran käytetään. Jyvien erottamiseen akanoista.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Kaikki opiskelu edellyttää motivoituneisuutta. Amerikkalaiset nuoret miehet opiskelevat sosiaalisia taitoja maksullisilla kursseilla ja seminaareissa, joissa sosiaalisten taitojen gurut niitä heille opettavat. Myös näitä sosiaalisia taitoja opettavat kirjat ovat jatkuvasti bestsellerlistojen kärjessä USA:ssa. David DeAngelo, Nick Savoy, Mystery, JT Tran, Kezia Noble, Adam Lyons, Richard La Ruina ovat kuuluisimpia opettajia, jotka keskittyvät tärkeimpään sosiaaliseen taitoon, eli naisten iskemisen opettamiseen nuorille miehille. Naisten iskemisen sosiaaliset taidot ovat kuitenkin paljolti täysin samoja sosiaalisia taitoja, joita kaikessa ihmisten välisessä kanssakäymisessä tarvitaan. Tehtävä tosiaan on vaikea, ja on omat ongelmansa opettaa sosiaalisia taitoja luennoimalla tai kirjoissa, mutta nämä gurut ovat kehittäneet ohjelmia, joissa taitoja harjoitellaan järjestelmällisesti todellisessa elämässä.

Tällaisesta sosiaalisten taitojen opettelusta motiivina parempi naisteniskutaito olisi myös se etu, että se karsisi jatkossa Isä-Mitron kaltaisia käveleviä katastrofeja naisia häiritsemästä, ja naiset eivät saisi enää stressiä siitä, että törkimykset järkyttäisivät heitä, vaan siitä, että oikein lähestyviä miehiä on niin paljon, että jatkuva päätöksenteko käy liikaa hermoille.

Aleksi Laine

Loistava idea -- joko tosin on jo toteutettu ilmaisutaidon nimellä lukioissa. Lisäksi on kaiken maailman teatteri- ja filmijutskaa. Joissain kouluissa hyvät tavat ovat rangaistuksen uhalla pakollisia.

Mutta lisä ei olisi pahitteeksi. Suomalaisista nuorista miehistä liian suuri osa on sosiaalisesti vajaita.

Ongelmia matkalla kuitenkin on, kuten kuka tahansa opettaja osaa kertoa.

Kun ilmaisutaitoa opetetaan, siitä ei suinkaan hyödy se takapulpetin taavi vaan etupulpetin eeva. Taavin mukaan saaminen on usein käytännössä mahdotonta, kun luottamus luokkatovereihin -- tai maailmaan -- on menetetty. Eeva taas purjehtii paikalle purjeet itseluottamusta pullollaan ja osoittaa taaville paikkansa.

Luulisi tietysti, että "sosiaaliset taidot" -oppiainetta voisi opettaa niin, että kaikkia muita pelkäävä ja itseään vihaava taavikin heräisi ja näkisi edessään toivon. Aika ihmeitä pitäisi tapahtua.

Mutta tavoite on niin tärkeä, että ihmeitäkin kannattaa kurkotella.

Eli Heidin ehdotus on erinomainen. Seuraavaksi pitäisi pohtia, miten se toteutetaan niin, että takapulpetin taavi siitä hyötyy.

Käyttäjän TaruJousia kuva
Taru Jousia

Puheviestinnän ammattilaisena ja kouluttajana olen periaatteessa samaa mieltä. Ilmaisutaidon, vuorovaikutustaitojen, ryhmäviestinnän, retoriikan, esiintymistaidon, väittelytaidon ym. alaan kuuluva opetus on Suomessa lapsenkengissä. Näitä aihealueita opettavat äidinkielen opettajat, jotka ovat opiskelleet pilkkusääntöjä ja sen sellaista. Heidän opintoihinsa kuului ainakin tämän vuosituhannen alussa yksi pakollinen kurssi puheviestintää ja se pätevöitti heidät toimimaan puheviestinnän aihealueiden opettajina.

Toisen asteen koulutuksen opetussuunnitelmia selatessa voi huomata, että siellä äidinkielen aihealueet ovat pääpiirteittäin sisällöltään puheviestintää ja sosiaalisia taitoja. Näiden aihealueiden ainoa pätevä opetttaja kuitenkin on nykyisten pätevyysvaatimusten mukaan suomen kieltä tai kirjallisuutta pääaineena opiskellut äidinkielen opettaja, ei puheviestinnän opettaja.

Ja sitten se, miksi olen periaatteessa samaa mieltä: syrjäytymisen estämisessä ja auttamisessa viestintätaidoilla on oma roolinsa, mutta se on vain pieni siivu. Sosiaalisten taitojen ohella syrjäytymisvaarassa oleville tulisi olla opetusta tunteiden käsittelyyn ja hallintaan, objektiivista tietoa yhteiskunnan rakenteista ja toimintatavoista, jota kautta nuori ymmärtäisi oman roolinsa yhteiskunnan rattaissa eikä syyllistäisi itseään asioista, jotka eivät ole hänen käsissään. Lisäksi koulutusta tarvittaisiin ihan sellaisissa perusasioissa kuin kulttuuriset normit ja niiden merkitys omassa elämässä kuten vaikkapa siistin ulkoasun ja hiusten kampaamisen merkitys.

Aleksi Laine

Hienosti kirjoitettu. Näkee, että olet alan ammattilainen.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström

"Sosiaalisten taitojen ohella syrjäytymisvaarassa oleville tulisi olla opetusta tunteiden käsittelyyn ja hallintaan, objektiivista tietoa yhteiskunnan rakenteista ja toimintatavoista, jota kautta nuori ymmärtäisi oman roolinsa yhteiskunnan rattaissa eikä syyllistäisi itseään asioista, jotka eivät ole hänen käsissään. Lisäksi koulutusta tarvittaisiin ihan sellaisissa perusasioissa kuin kulttuuriset normit ja niiden merkitys omassa elämässä kuten vaikkapa siistin ulkoasun ja hiusten kampaamisen merkitys."

On sinänsä huvittavaa, että kaikesta pyritään tekemään tiedettä. Ei sosiaalisuus ole kiinni muusta kuin kannustavasta ja rakastavasta suhteesta lapsiinsa ja tätä vastuuta vanhemmat eivät voi yhteiskunnalle ulkoistaa. Toki silloin kun syrjäytyminen on tapahtunut tarvitaan siihen ammattiapua, se mihin pitäisi kiinnittää huomiota on ne syyt miksi nykyisin lasten vanhemmat eivät tätä turvaa lapsilleen anna vaan pyrkivät korvaamaan sen materialla.

Käyttäjän TaruJousia kuva
Taru Jousia

Suomessa on aivan liikaa perheitä, joissa syrjäytyminen siirtyy seuraavalle sukupolvelle. Ei näillä perheillä ole antaa kannustusta eikä materiaa lapsilleen lahjaksi. Sikäli olen samaa mieltä, että on mietittävä tarkoin, mikä on yhteiskunnan tehtävä ja mihin raja vedetään. Uskon kuitenkin, että on yhteiskunnan etu katkaista syrjäytyneiden sukujen syntyminen. Se on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty.

Käyttäjän timoelonen kuva
Timo Elonen

Taru Jousia

Niinpä. Ei ole ihmekonsteja. Varsinkin kun sen syrjäytymisen syitä on paljon ja lähes aina se johtuu hyvin monien syiden yhteisvaikutuksesta.

Käyttäjän pekkaopollanen kuva
Pekka Olavi Pöllänen

TJ. En usko, että siihen löytyy poliittista tahtoa, vaikka nerokkaasti totalitaristisella asenteella yrittettäisiinkin.

Joudumme antamaan näiden ajautua lavean tien ammatteihin, koska heidän elätys loppuu aivan piakkoin. Ainakin pitää loppua. Vinoutunut rahanjako olisi pitänyt lopettaa jo aikaa sitten. Pitää myös muistaa, että näillä rangaistusasteikoilla meillä on PYSYVÄ lavean tien ammattilaisryhmä. Ne eivät poistu lähivuosikymmeninä minnekkään. Ehkä näin on parempikin.

Käyttäjän pekkaopollanen kuva
Pekka Olavi Pöllänen

Kari Fagerström lle:

"Sosiaalisten taitojen ohella syrjäytymisvaarassa oleville tulisi olla opetusta tunteiden käsittelyyn ja hallintaan, objektiivista tietoa yhteiskunnan rakenteista ja toimintatavoista, jota kautta nuori ymmärtäisi oman roolinsa yhteiskunnan rattaissa eikä syyllistäisi itseään asioista, jotka eivät ole hänen käsissään. Lisäksi koulutusta tarvittaisiin ihan sellaisissa perusasioissa kuin kulttuuriset normit ja niiden merkitys omassa elämässä kuten vaikkapa siistin ulkoasun ja hiusten kampaamisen merkitys."

'Ei sosiaalisuus ole kiinni muusta kuin kannustavasta ja rakastavasta suhteesta lapsiinsa ja tätä vastuuta vanhemmat eivät voi yhteiskunnalle ulkoistaa.'
Ok.
'Toki silloin kun syrjäytyminen on tapahtunut tarvitaan siihen ammattiapua, se mihin pitäisi kiinnittää huomiota on ne syyt miksi nykyisin lasten vanhemmat eivät tätä turvaa lapsilleen anna vaan pyrkivät korvaamaan sen materialla.'
Ok, Ongelma.

Yhteiskunnan rakenteista ja toimintatavoista on koulutusta ja pitää olla.

Onko tämä aiempi edellä olevan (TJ) kirjoittajan omaa kirjoitusta, mutta tulkitsen sen totalitaristiseksi ja mauttomaksi ahdasmieliseksi kuri- ja järjestyspoliisi-ajatteluksi. Kyllä nuori haluaa valintojen vapautta, ensisijaisesti oman ajattelunvapautta ja jos sitä ei sallita, veikkaan, että yhä useampi valitsisi siinä tapauksessa aivan muuta. Kuten ns vastakulttuuriin sitoutumisen. Lopulta ehkä lavean tien ammatin, siis ammattirikollisen ammatin, sellaiselle on yhä enemmän tilausta.

Kaikilla ikäluokilla on jonkinlainen ns nuorisokulttuuri ja hienoimpia mahdollisuuksia on oman elämänsä määrittäminen, myös koulutuksessa. Syrjäytymisvaarassa olevat voivat olla yhtähyvin positiivisia vastaanottamaan terveitä vaikutteita. Tämän tosin voi tehdä monella eri tavalla.

Ari Ohvo

Tärkeää olisi että ihminen olisi tasapainossa itsensä kanssa. Jos tekee työtä tai opiskelee alaa jossa on jatkuvasti ihmisten kanssa tekemisissä kaiken päivää ei vapaa-aikana enää ole minkäänlaista kiinnostusta tavata enempää ihmisiä kuin on pakko. Se että ihmisiä pakotetaan johonkin muotteihin ei toimi yhteiskunnassa joka on loputtoman monimuotoinen. Hypersosiaalisuus on sairaus.

"Sosiaalisten taitojen ohella syrjäytymisvaarassa oleville tulisi olla opetusta tunteiden käsittelyyn ja hallintaan, objektiivista tietoa yhteiskunnan rakenteista ja toimintatavoista, jota kautta nuori ymmärtäisi oman roolinsa yhteiskunnan rattaissa eikä syyllistäisi itseään asioista, jotka eivät ole hänen käsissään."

Kansanvallassa kansalaisilla on valtaa, toisinsanoen kaikki ovat vastuussa omista toiminnastaan. Yhteiskunnan toimintatavat saattavat joissakin tapauksissa olla konfliktissa omien mielipiteiden kanssa. Kulttuuriset normit ovat sitä että ihminen pakotetaan johonkin typerään muottiin, mikä jo sinällään on vastoin henkilön omaa itsemääräämisoikeutta. Toki on ymmärrettävää että töihin mennään vaikkapa tiettyyn kellonaikaan, vaikka tämänkin pakon voi useissa ammateissa korvata liukuvalla työajalla.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström

"Uskon kuitenkin, että on yhteiskunnan etu katkaista syrjäytyneiden sukujen syntyminen. Se on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty."

Ei se uskolla ratkea vaan on tahto kysymys ja jos meidän arvomme tällä hetkellä on rahan kaikkivoimaisuus niin tämä on sen palkka.

Nykyinen byrokratia on moninkertainen verrattuna siihen, että sen aiheuttama kulu käytettäisiin itse ongelman poistamiseen eli siis annettaisiin rahaa syrjäytymisen estämiseen, niin voisimme saada asioita eteenpäin. Poliittisin keinoin tämä ei näytä onnistuvan, joten vaihtoehtoja ei ole kuin täydellisen kaaoksen jälkeinen uudelleen arviointi, surullista, mutta pian myös totta.

Pekka Heliste

"1. Syrjäytynyt nuori taitaa olla helpommin määriteltävissä kuin pelkästään nuori. Syrjäytynyt nuori on lähinnä sellainen nuori, joka jostain syystä ei pysty osallistumaan ikäistensä toimintaan, eikä muuhunkaan yleisesti hyväksyttävään toimintaan. Syynä voi olla rahan puute, ymmärtävien ihmisten puute, vammaisuus, sopeutumattomuus tai moni muukin asia ja monet asiat yhdessä. Ajan kuluessa hän menettää yhteytensä yhteiskuntaan."

Tämäkään ei pidä tarkasti ottaen paikkaansa.On nuoria, jotka eivät osallistu paljoakaan muiden nuorten toimintaan, mutta ei se vielä tarkoita syrjäytyneisyyttä

He pärjäävät hyvin koulussa, valmistuvat hyviin ammatteihin ja ovat ukana työelämässä.

Ihmiset eivät vain aina huomaa heitä vaikka he ovat lähipiirissäkin

Pekka Heliste

Suurin ongelma on erilaisuuden hyväskyminen ja erilaisten ihmisten johtaminen

Nykyajan johtajat ovat aika yksisilmäisiä eivätkä kykene johtamaan erilaisia ihmisiä, he tarvitsevat alaisikseen luomansa standardin mukaisia ihmisiä.

Nykyajan johtajat eivät itse osaa elää erilaisissa ihmisympäristöissä eli heidän omat sosiaaliset taitonsa ovat vajavaisia.

Tämä johtaa ihmisten syrjäyttämiseen eli kun esimies ei kykene hyväksymään erilaisuutta eikä johtamaan oman ihmiskäsityksen ulkopuolella olevia ihmisiä niin he syrjäyttävät pätevätkin alaiset

Kun yksisilmäinen tusinajohtaminen on nykyään muodissa niin ei ole ihme jos osa ihmisistä syrjäytyy

Käyttäjän timoelonen kuva
Timo Elonen

Narsisti menee aina muiden työnhakijoiden ohi, ja työnantaja on usein pitkän aikaa häneen tyytyväinen. (Uskoen tämän työntekijän juttuihin enemmän kuin muiden, normaaleiden ihmisten.) Sitten vasta herätään, kun firma alkaa kaatua sisäisiin ristiriitoihin ja työkulttuurin toimimattomuuteen.

Ari Ohvo

"Moni meistä on luonnostaan ulospäinsuuntautunut, rohkea ja sosiaalisesti lahjakas, mutta moni hädin tuskin uskaltaa avata suutaan tai katsoa silmiin."

Saattaa ehkä johtua tilanteesta, jossa nuori joutuu menemään työvoimatoimistoon ja keskustelemaan jonkun vieraan ihmisen kanssa omista tunnetiloistaan työn haussa. Varsinkin jos haastattelijana on joku hyvännäköinen Helsinkiläismimosa saattavat olla vastaukset vaimeita. Toisaalta kyllä vähintäänkin oma asia pitäisi pystyä kertomaan vaikka kuinka on hankala tilanne.

Tuosta kahden kuukauden työharjoittelusta on varmaan hyötyä vain ammattikoulun puolella. Jos opiskelet ammattikorkeakoulussa on minimiharjoittelu vähintään kolme kuukautta keskeyttämätöntä työskentelyä. Vai ovatko nämä niitä "leikkaa ruohoa kunnalle" kolme viikkoa ja saa 200 € tyyppisiä irrotteluja?

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Jos sosiaaliksi taidoiksi lasketaan se, että kykenee tunnistamaan kuka jauhaa paskaa ja kuka ei, keneen kannattaa luottaa ja keneen ei, olen täysin samaa mieltä.

Jos sosiaalisiksi taidoiksi lasketaan pelkästään paskanjauhanta ja tekomairea teeskentely, olen täysin eri mieltä.

Tarvitsemme ihmisiä sanomaan, mitä he ajattelevat, vaikka se ei kivalta kuulostaisikaan, emme ihmisiä, jotka keksivät kivoja kiertoilmauksia ja korulauseita. Tarvitsemme sen lisäksi myös ihmisiä, jotka haluavat kuulla mitä toiset ajattelevat ja osaavat nähdä kiertoilmausten ja korulauseiden läpi.

Käyttäjän TaruJousia kuva
Taru Jousia

Antti Ukkonen kirjoitti: "Jos sosiaaliksi taidoiksi lasketaan se, että kykenee tunnistamaan kuka jauhaa paskaa ja kuka ei, keneen kannattaa luottaa ja keneen ei, olen täysin samaa mieltä."

Tämä on yksi osa puheviestintätaitoja. Taitava viestijä tunnistaa kuka puhuu totta ja kuka ei, kuka manipuloi ja kuka ei.

Käyttäjän Taksari kuva
Jani Pulkki

Masentuneet, syrjäänvetäytyneet ja pessimistiset ihmiset tunnistavat teeskentelyn parhaiten.
Tosin mitäs pahaa teeskentelyssäkään on, minusta ainakin loputtoman rehelliset ovat rasittavia. Ei aina kannata kertoa totuutta, etenkään ihmisestä itsestään.

Käyttäjän astamaria kuva
Asta Määttänen

Moni kommentoija myöntää, että sosiaalisissa taidoissa on parannettavaa. Olen usein pohtinut, miten paljon helpommalla ihminen pääsisi opiskelu- tai työyhteisön jäseneksi, jos hänelle olisi kehittynyt taito kuunnella muita ja ilmaista itseään. Jo tavallinen kohteliaisuus avaa ovet.
Sosiaaliset taidot kehittyvät kanssaihmiset hyväksyvässä ilmapiirissä. Etenkin televisio antaa liian paljon vääränlaista viestiä kun raaoissa pudotuspeleissä pärjäävät vain röyhkeimmät.

Pekka Heliste

"Verkostoitumista voi oppia ja vuorovaikutusta pitää harjoitella nuoresta lähtien johdonmukaisesti."

Verkostoituminenkaan ei ole mikään autuaaksi tekevä asia.Itse asiassa se muuttaa päätöksenteon kabineteissa tapahtuvaksi kähminnäksi.

Päätöksenteko muuttuu läpinäkymättömäksi, koska ei ole enää yleisesti tiedossa millaisessa verkostossa päätös on tehty.

Verkostoituminen oli yleisntä Neuvostoliitossa, päätökset tehtiin verkostoissa, joista vain harva oli perillä

Tämän päivän esimerkki on Kiina

Ari Ohvo

Ajoittain tuntuu että tässä syrjäytyneissys keskustelussa tavoitteena on enmmänkin tehdä asiasta kirjoittavia autuaammiksi kuin oikeasti auttaa syrjäytyneitä. Paljon puhetta vähän toimia. Valtion ja mielellään vasemmiston "auttajien" muka pitäisi päästä aina kiinni kaikkeen tietoon välittämättä siitä kuinka yksityistä tieto saattaa olla. Verukkeeksi keksitään joku väljästi määriteltävä vika tai vamma ja sitten mennään "auttamaan" ja kollektivoimaan asioita, jotka eivät heille kuulu.

Käyttäjän timoelonen kuva
Timo Elonen

Kyllä tuolla Taru Jousian siistillä ulkoasulla ja tukan kampaamisella yhteiskunnassa menestyy. On kuitenkin huomattava, että jos kaikki aina esiintyvät kravatti kaulassa, tukka kammattuna ja joka suhteessa "liipattuna" ei siitä enää olekaan hyötyä. Siitä on tullut ylimääräinen pakko ja rasite ihmisille. Pukeutuminen tarkoituksenmukaisiin vaatteisiin olisi kitenkin hyödyllisempää.

Pukeutumisella ihminen viestii omista arvoistaan ja siihen pitää olla oikeus. On tietenkin oltava tietoinen siitä, että itsenäisyyspäivän juhliin osallistuminen sopimattomasti pukeutuneena saattaa osaa vieraista loukata, eikä siis ole erityisen fiksua. Jos se tapahtuu mielipiteen ilmaisuna, on sellaiseenkin oikeastaan oltava jonkinlainen oikeutus.

Käyttäjän vantaaliittyyennemminkeravaankuinhelsinkiin kuva
Petri Muinonen

Kommunikaatio ei mielestäni toimi niinkään erillisenä kouluaineena kuin transversaalisena, kaikki oppiaineet käsittävänä opetusmetodien muuttamisena. Jotta kommunikaatioon oppisi, sitä pitäisi pystyä soveltamaan eikä oppimaan jälleen uutena teoreettisena asiana, joita suomalainen koulujärjestelmä lataa oppilaiden aivoihin yhden toisensa jälkeen.

Suulliset kokeet ovat se keino, jolla suullisesta omien näkemysten perustelemisesta tulee rutiinia. Se vaatii opettajakunnan kouluttamista ja asenteiden muuttaamista siitä vanhakantaisesta oletuksesta, että kirjallinen koe antaa jotenkin luotettavamman tiedon oppilaan osaamisesta kuin suullinen koe. Suullisen kokeen etuna on mahdollisuus luodata osaamista dynaamisesti. Samalla "tärppien" kautta opiskelun houkutus vähenisi ja oppilaiden täytyisi valmistautua oikeasti omaksumaan opetussisällöt. On selvää, ettei pelkkä koejärjestelmän muuttaminen riitä. Dialogin merkitystä myös opetustilanteissa tulisi korostaa entisestään.

Tavoite bloginkirjoittajalla on oikea, mutta en usko että sitä saavutetaan erillistä "sosiaalisten taitojen" oppiainetta opettaen, vaan omaksuen ko. taidot päivittäisestä opettajien - ja ihanteellisessa tapauksessa myös vanhempien ja harrastusympäristön aikuisten - antamasta myönteisistä esimerkeistä.

Käyttäjän jonnapurojarvi kuva
Jonna Purojärvi

Ongelma on se, että aikaa kuluu liiaksi, jos jokaisen juttuja pitäisi jäädä kuuntelemaan. Kiire on niin kova nykyisessä koulutusjärjestelmässä. Lisäksi koetilannen suullisessa kokeessa tulisi olla opettajan ja oppilaan kahden keskinen, joka sekin vaatii lisäjärjestelyitä. Mutta mitäpä se suullinenkaan koe auttaisi, jos ei ole sanavarastoa, jota käyttää. Samalla tavalla kielellinen ja puoliksi sosiaalinen lahjakkuuskin tulee esiin ihan kirjoitetusta tekstistä, varsinkin jos kyseessä on laajempia "Selitä, mitä tämä mielestäsi tarkoittaa"- tyyppisiä kysymyksiä, joissa saa säveltää tekstiä niin paljon kuin haluaa. Vähemmän sosiaaliset mutta kielellisesti mahdollisesti lahjakkaat selittävät yhdellä lauseella - enemmän sosiaaliset mutta kielellisesti mahdollisesti vähälahjaisemmat selittävät eri reittejä pitkin, tavallaan "menisi nyt jotain kautta perille tämä pointti".

Ongelma on tuossakin - aika. Nykyiset kokeet ovat äärimmäisen jähmeitä, jotka odottavat lähes sanasta sanaan oikean tyyppisiä vastauksia. Niitä ei auta oppia ymmärtämään, on parempi vain käyttää muistia. Miksi yrittää ymmärtää asiaa paremmin, kun paremman numeron saa päähänsä jankkaamalla vaikka laulun muodossa tärppejä? Samaan sinäkin siis pyrkisit suullisen kokeen avulla, mutta aika ei riitä, ei kumpaankaan tämäntyyppiseen ratkaisuun.

Käyttäjän timoelonen kuva
Timo Elonen

Summa summarum

Ymmärrän uskoakseni hyvin alustajan tarkoituksen. Eräänlainen tarkennus olisi kyllä ollut tarpeen. Veistä ja haarukkaa käyttäen syömisen ja monien muiden tapojen ja esimerkiksi tanssitaidonkin opettaminen ja kehittäminen ovat tietenkin tarpeellisia ja jossain määrin jo mukanakin opetussuunnitelmissa.

Toisaalta alustuksessa puhutaan ujoudesta. Sen muuttaminen kajoaa kyllä jo ihmisoikeuksiin samalla tavoin kuin homojen muuttaminen heteroiksi.

Todennäköisesti alustaja ajattelee jotain näiden ääripäiden välillä olevaa.

Käyttäjän jonnapurojarvi kuva
Jonna Purojärvi

Mikä tällä hetkellä parhaiten voisi nuoria opettaa kommunikoimaan paremmin, on laajempi sanavarasto. Äidinkielen tunneille lisää painoarvoa, ja painotus pois turhien sanaluokkien opettelusta ja laajennetaan sanavarastoa. Äidinkielen sanakokeita, joissa joudutaan selittämään jopa ihan yksinkertaisten sanojen merkitys - se ei aina ole niin helppoa, kuin miltä saattaa vaikuttaa.

Yhtenä esimerkkinä on ihanan väärällä nyanssilla varustettu muotisana "syrjäytynyt". Kuinkahan moni tämän sanan nykypäivänä käsittää niin, että syrjäytyminen on ollut jossain määrin väistämätöntä, osaltaan kuitenkin vahvasti yksilön syytä, kun ei ole integroitunut suomalaiseen yhteiskuntaan? Olen jatkuvasti käynyt jankuttamassa ihmisille, ettei ole olemassa suomalaista syrjäytynyttä nuorta millaisena ne käsitetään - he ovat vetäytyneet pois toimimattomasta yhteiskunnasta. Ja silloin älähdetään, kovaan ääneen. Pieni vilkaisu sivistyssanakirjaan osoittaa kuitenkin, että syrjäytynyt tarkoittaa "Väistyä, syrjään vetäytyminen". Eli yhteiskunta ei toimi - nuoret vetäytyvät omiin oloihinsa, omiin maailmoihinsa, väistyvät odottamaan parempaa yhteiskuntaa. He usein tuntevat olonsa niin voimattomiksi, etteivät ymmärrä mahdollisuuksiaan muuttaa nyky-yhteiskuntaa byrokratian ja epäinhimillisyyden vallitessa.

Sanavaraston ollessa laajempi myös tuo erilaisten tunteiden ilmaisu on helpompaa. Yksi suurin tehtävä nykyterapeuteilla onkin etsiä asiakkaalleen oikeat sanat kuvaamaan tunnetiloja, sillä silloin niitä on hieman helpompi käsitellä ja mieli kykenee käsittelemään sille konkreettisempaa asiaa. Ei riitä, että kykenee ilmaisemaan, että mulla on huono olo. On päästävä syvemmälle. Onko olo yksinäinen, surullinen, vihainen, kateellinen, katkera, häpeällinen..

Hieman hupia sekaan: Kehitimme parin tuttavan kanssa Alias-pelistä hieman oman versiomme. Siinä sanat tulee kysyä muutamalta ihmiseltä, samaan aikaan (tai lähes samaan aikaan) tulleet vastaukset hylätään, kysyjä menettää pisteen. Joten ei auta käyttää pelkkiä vastakohtia, vaan niiden todellisempaa merkitystä. Esimerkkinä substantiivi (arvatkaapa tämä): Sellainen asia, joka on vain kielenkäytössä oleva yleisesti käytetty sana. Seurauksella on jokin syy, ja tuota syytä voidaan joissain tapauksissa pitää tällaisenä. Myös erityyppiset tieteenteoriat pyrkivät tekemään tälläisen esimerkiksi maailmansynnystä. Minä pyrin juuri tekemään tästä sanasta sellaisen, joka auttaa teitä ymmärtämään sitä, mistä on kyse.

Sana on hyvin yksinkertainen, usein käytetty ja eiköhän tuossa pitäisi olla jo sen verran juttua, että tietää, mikä tuo sana on. Mutta esimerkistä käy ilmi, että sanoilla on yleensä enemmänkin merkitystä ja erilaisia paikkoja, missä niitä käytetään. On muuten yllättävän miellyttävä peli, hieman enemmän aivoja rassaava kuin normaali Alias. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan - kunhan ette laita aikarajaa, niin kaikki on hyvin. Sanoja voi ottaa mistä tahansa kirjasta, me käytimme monipuolisen sanaston vuoksi Linnunradan käsikirjaa - toki hypäten yli sellaiset sanat, jotka ovat meille pelkkiä mielikuvituksen tuottamia käsitteitä ilman todellisuuspohjaa.

Markus Lehtipuu

Aiemmin opetettiin faktoja, joskus jopa ulkoa.

Siitä lähtien kun Suomessa on alettu suosia "asennekasvatusta", suomalaisista on tullut entistä suvaitsemattomampia, sanoisinko jopa "asennevammaisia".

Käyttäjän heidiekholmtalas kuva
Heidi Ekholm-Talas

Minua on kaivattu tänne kommentoimaan ja täsmentämään. Suoraan sanottuna kommenttien määrä yllätti, kun tänään ehdin tänne tulemaan. Kiitos aktiivisesta keskustelusta. Yrittäjänä olen viime viikot keskittynyt yrittämiseen ja työpaikkojen luomiseen. Huomaan, että jotkut haluavat tahallaan provosoida ja hyökätä persoonaani kohtaan, sallittakoon se heille. Aihe selvästi herättää ajatuksia sekä kysymyksiä. Lupaan palata tänne vastaamaan minulle esitettyihin kysymyksiin, nyt kuitenkin suuntaan Tukikummien tapaamiseen, jossa autetaan syrjäytyneitä lapsia ja nuoria. Kannattaa tutustua, sieltä saatte ehkä vastauksia täällä esitettyihin kysymyksiin! http://www.tukikummit.fi/

Toimituksen poiminnat